Janakkalan Kuvataideyhdistys

[kilkkaa kuvat isommiksi]

Vuonna 1984 johtokunnassa olivat mukana mm. (vas.) Helly Mattila, Vaito Tuominen, Martta Lehtonen, Aira Lindroos, Keijo Virolainen ja Eeva Lilja.

Vuoden 1991 johtokunnan kokouksessa Tuula Joutsen, Ritva Sinkkonen, Heikki Juutilainen, Pentti Väänänen, Leena Turkka, ja pöydän oikealla puolella edestä Richard Jalokinos, Vilho Meriläinen, Loviisa Lehtinen, Antti Rantanen ja Ulla Nieminen.

Eeva Sauvala ja Keijo Virolainen nimettiin kunniajäseniksi vuosinäyttelyn avajaisissa 13.11.1998.

Hannu Aulion ohjaamalla Uusia ulottuvuuksia -kurssilla vähän irroteltiin.

Chen Yong Qun veti kolme perinteisen kiinalaisen tussimaalauksen ja kalligrafian työpajaa.

Kyllikki Järvila Saarenmaalta ohjasi metalligrafiikan työpajoja vuosittain.

Yhdistys oli näyttävästi mukana useilla Janakkalan messuilla.

Kesäretket ovat suuntautuneet parhaisiin näyttelyihin. Tässä ollaan Purnussa.

Saarenmaan Kunstiklubin kanssa on ollut yhteistä toimintaa vuodesta 1990 alkaen. Ja hauskaa on aina ollut.

Vierailunäyttelyitä on järjestetty sekä Saarenmaalla että meillä. Tässä ollaan Kuresaaren linnan holveissa.

Saarenmaalainen taiteilija Ain Vares suunnitteli kuvataideyhdistykselle mainion maskotin vuonna 1992.

sivun alkuun

Monipuolista taidetyötä meillä ja vähän muuallakin

Janakkalan kuvataideyhdistys ry. on vuosien varrella tullut tutuksi jokasyksyisistä vuosinäyttelyistään ja kesäretkistä parhaimpiin taidekohteisiin eri puolille suvista Suomea. Näiden yleisölle näkyvien tapahtumien lisäksi kaksikymmenvuotiseen toimintaan mahtuu lukematon määrä taidekursseja, ‑leirejä ja ‑luentoja sekä pienempiä näyttelyitä ja monenmoista osallistumista paikkakunnan kulttuuritoimintaan, unohtamatta myöskään aktiivisia yhteistyön vuosia Saarenmaan Kunstiklubin kanssa. Vireä toiminta jatkuu, ja on avoin uusille, nuorille ideoille.

Maaliskuun toisena päivänä 1983 kunnantalolle Turenkiin kokoontui joukko taiteen ystäviä keskustelemaan uudesta yhdistyksestä, joka lähtisi kehittämään Janakkalan seudun kuvataideharrastusta. Monet olivat jo vuosikaudet käyneet kansalaisopiston taidepiirissä, ja koska Hämeenlinnaan oli 1980 perustettu harrastajayhdistys, niin meillekin haluttiin oma. Taiteilija Pentti Vuorio oli jo ollut asian tiimoilta puheissa silloisen kulttuurisihteeri Seppo-Juhani Ruotsalaisen kanssa. Kokouksessa valittiin seitsenhenkinen työryhmä suunnittelemaan toimintamuotoja ja sääntöjä. Tuon ryhmän puheenjohtajana toimi taiteilija Pekka Pekanoja. Pari viikkoa myöhemmin pidettiin perustava kokous.

Kolmekymmentäkolme henkilöä oli 19.3.1983 perustamassa kuvataideyhdistystä, ja heidän joukostaan koottiin ensimmäinen johtokunta, johon puheenjohtajaksi valittiin Raija Lassila, varapuheenjohtajaksi Richard Jalokinos ja sihteeriksi Martta Lehtonen. Muut johtokunnan jäsenet olivat Pertti Lehto, Eero Autio, Helly Mattila, sekä varajäseninä Helena Eskola, Ulla Nieminen, Eeva Sauvala ja Lea Kyngäs. Martta Lehtosen esityksestä johtokunnasta tehtiin suhteellisen iso, jotta työt eivät kasaantuisi harvojen harteille, mikä on vuosien mittaan osoittautunut toimivaksi periaatteeksi. Vaikka kaksi vuosikymmentä on kulunut, suuri osa perustavassa kokouksessa mukana olleista on edelleenkin enemmän tai vähemmän aktiivisesti mukana yhdistyksessä.

Toiminta heti hyvään vauhtiin

Tuoreen taideyhdistyksen ensiesiintyminen tapahtui toukokuussa -83 ympäristöviikolla, jolloin Ylikylän koululla järjestettiin luonto ja ympäristö -aiheinen taidenäyttely. Ensimmäinen kesäretki Retrettiin keräsi huimat kaksi bussillista Edelfeltin taiteen ystäviä. Ensimmäisen kesäleirin ohjaajana Reharannassa toimi Helena Eskola. Näillä eväillä yhdistys lähti liikkeelle.

Ensimmäisen toimintavuoden ohjelmassa oli myös luentoiltoja muun muassa väriopista ja sommittelusta sekä marraskuussa ensimmäinen vuosinäyttely, joka ripustettiin kunnantalolle Turenkiin. Seuraava pidettiin Tervakosken Taidekartanossa. Sen jälkeen kunnantaloa ja Tervakosken Seurataloa vuorotellen – ja kerran vuonna 1995 Hämeenlinnan kirjastossa poiketen – edettiin, kunnes Turengin uuteen kirjastotaloon 1996 saatiin edustava näyttelytila. Omia työtiloja kuvataideyhdistyksellä ei alkuvuosina ollut, mutta kokouksia ja luentoja pidettiin aika paljon SP:n kerhohuoneella. Siellä kun useimmiten pankki tarjosi kahvit.

Keväällä 1984 kulttuurilautakunta sai käyttöönsä entisen eläinlääkärin talon Pyhämäentie 5:ssä, ja paikka nimettiin Kulttuurituvaksi. Kuvataideyhdistys järjesti siellä näyttelyitä ja maalausiltoja. Jo tuohon aikaan kulttuurilautakunnan ja yhdistyksen kesken oli puhetta mahdollisuuksista järjestää nuorten kuvataiteilijoiden näyttely, mutta vielä ei ollut sen aika. Muutama stipendi sentään päätettiin myöntää kuvaamataidossa menestyneille koululaisille. Se jäikin jokakeväiseksi tavaksi.

Seuraavien vuosien kesäretket suuntautuivat mm. Pohjanmaalle Nelimarkan museoon, Tarvaspäähän, Turkuun ja Tuusulaan. Retretissä, Purnussa, Fiskarsissa ja Kiasmassa retkeiltiin myös. Maalausleirien tukikohtina olivat monet lähitienoon kauniit maisemat Koljalassa, Hyvikkälässä, Rengon Ahoisissa, Poukapirtillä, Tarinmaalla, Haitissa, Kiipulassa... riittäähän näitä. Ohjaajina oli taiteilijoita ensin läheltä ja sitten vähän kauempaa, kuten Mikko Mikkola, Seppo Lahtinen, Helena Mänty, Olavi Suomela, Kari Lindström, Seppo Väänänen ja monia muita.

Vuodesta 1985 alkaen yhdistys on muistanut Tapailakodin vanhuksia äitienpäivänäyttelyllä. Vuonna 1993 ensimmäinen nuorten näyttely kunnantalolla sai suhteellisen suuren suosion, joka vain parani seuraavina vuosina. Näyttelyistä on nimetty ja palkittu 'Vuoden nuori taiteilija', joka toivottavasti on antanut pientä intoa nuorille jatkaa taiteen parissa. Vuodesta 2000 nuorten näyttelyt päätettiin järjestää biennalena, koska osallistujamäärä on vähentynyt.

Kuusi puheenjohtajaa, kuusi sihteeriä

Helmikuussa 1985 yhdistyksen puheenjohtajaksi vaihtui Raija Lassilan jälkeen Keijo Virolainen, joka luotsasi porukkaa seuraavat neljä vuotta. Heikki Juutilainen johti puhetta vuodet 1989-94 ja Leena Turkka 1995-2000. Pentti Väänänen toimi puheenjohtajana 2001-2010. Tällä hetkellä tehtävää hoitaa Raija Torttila.

Sihteereitä yhdistyksellä on näiden parin vuosikymmenen aikana ollut kuusi: Martta Lehtonen, Ellen Vartiainen, Tuula Joutsen, Vilho Meriläinen, Tiina Hiidenkari ja Leena Turkka. Rahastonhoitajina ovat toimineet Eero Autio, Vaito Tuominen, Heikki Juutilainen, Loviisa Lehtinen, Leena Turkka, Vilho Meriläinen, Ritva Sinkkonen ja Aira Lindroos.

Kaikkia johtokunnassa mukana olleita tai muuten aktiivisesti toimineita jäseniä on tässä mahdoton luetella, mutta osa heistä näkyy ainakin oheisissa kuvissa.

Kunniajäsenet

Vuonna 1988 päätettiin kutsua yhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi ahkera taiteen harrastaja Tyyra Lehtonen, joka täytti tuolloin 75 vuotta. Seuraavat kunniakirjat saivat Aino Heinonen, Helly Mattila ja Vaito Tuominen. Sen jälkeen Keijo Virolainen ja Eeva Sauvala, sekä Väinö-Jussi Hurme, Pekka Pekanoja ja Rickhard Jalokinos. He kaikki ovat olleet erittäin vahvasti mukana paikkakunnan taidetyössä.

Työhuone antoi intoa

Yhdistyksen toiveissa oli alusta asti ollut saada kulttuurilautakunnalta käyttöön oma työhuone, joka mahdollistaisi pitkäjänteisemmän ja vilkkaamman toiminnan. Pari kertaa joitakin tiloja oli tarjolla, mutta ne olivat joko pienet tai yhteiskäytössä, jolloin nähtiin parhaaksi järjestää pari vuotuista kurssia edelleen Turengin ala-asteen kuvaamataidon luokassa tai Tervakosken Seuratalolla. Paturin kerrostaloissa kunnalla oli kolme kerhohuonetta, ja niistä yhden kuvataideyhdistys sai vuoden 1991 alusta vuokralle omaan nimikkokäyttöönsä. Tästä alkoi uusi entistä aktiivisempi vaihe.

Suhteellisen tilava työhuone antoi mahdollisuuden hankkia monenmoisia erikoistekniikoissa tarvittavia välineitä ja materiaaleja, kuten grafiikkaprässin ja erilaiset grafiikan teossa tarvittavat työkalut. Talkoilla hankittiin sopivaa kalustusta, rakennettiin hyllyjä papereiden säilytykseen jne. Jopa pieni taidekirjasto alkoi kerääntyä lahjoituksina.

Oli suuri helpotus kun pelkästään taiteilijoiden käytössä olevasta työtilasta ei tarvinnut joka kerta korjata tavaroita kaappeihin, vaan kaikki oli valmiina työn jatkamiseen milloin tahansa. Moni yhdistyksen jäsen saattoi käyttää työhuonetta myös omana ateljeenaan.

Kurssitoiminta vilkastui välittömästi ja tekemisen taso kohosi kun ohjaajiksi kutsuttiin rohkeasti huippuammattilaisia vähän kauempaakin. Saimme tuntumaa moniin uusiin tekotapoihin ja tekniikoihin. Ensimmäisiä kursseja uudella työhuoneella oli tallinnalaisen graafikon Kadi Kureman ohjaama puupiirroskurssi, Sirkka-Liisa Longan pastellimaalaus- ja Reino Vihisen henkilömaalauskurssi. Monen erikoiskurssin jälkeen syntyi pienempiä extempore-näyttelyitä.

Uusia ulottuvuuksia

Kuvataideyhdistyksen toiminta perustuu jäseniltä tuleviin ideoihin, ja olemme pyrkineet uteliaasti tutkimaan perinteisestä poikkeavaakin tekemistä. Kiipulan kuvataideterapeutin Hannu Aulion vetämissä työpajoissa on vauhdikkaasti kokeiltu uusia ulottuvuuksia. Muun muassa Tapani Kiippa ja Felix Nietoksela ovat ohjanneet akvarellisteja, Heikki Marila abstraktia ilmaisua etsiviä ja Juha Okko ja Pentti Pullinen muotokuvamaalareita. Erityisen suosittuja ovat olleet kymmenen vuoden ajan jatkuneet metalligrafiikan työpajat, joita useimmiten on vetänyt saarenmaalainen taidegraafikko Külliki Järvila.

Janakkalan kuvataideyhdistyksen internetsivut avautuivat tammikuussa 2001 osoitteessa http://members.surfeu.fi/kuvis. Siellä on mm. toimintakalenteri, taidegalleria sekä vuosinäyttelyiden teoksia.

Yli rajojen

Kun 80-luvun lopulla naapurimaassa Virossa alkoi puhaltaa vapaammat tuulet, heräsi kuvataideyhdistyksessä ajatus ystävyystoiminnasta sikäläisten harrastajien kanssa. Elävä ja omaleimainen virolaiskulttuuri sekä uudet maisemat kiinnostivat. Monet kuvataideyhdistyksen jäsenistä opiskelivat kansalaisopistossa vironkieltä tallinnalaisen toimittajan Barbi Pilvren opastuksella, ja Barbin välityksellä saatiin yhteys Saarenmaan Kunstiklubiin.

Virge Nemvalts ja Ain Vares toivat saarenmaalaisten taiteilijoiden ensimmäisen näyttelyn Janakkalan Osuuspankille toukokuussa 1990. Saman kesän elokuussa yhdeksäntoista meidän yhdistyksemme jäsentä oli ikimuistoisella maalausretkellä vieraanvaraisten saarenmaalaisten luona, ja kunstiklubilaiset Janakkalassa seuraavana kesänä.

Siitä alkaen on yhteistoimintaa ollut vuosittain - sekä yksityisvierailuja että yhteisiä retkiä: maalausleirejä Saarenmaan rannoilla, katajaniityillä ja kujilla, näyttelyitä Kuressaaren linnassa ja raatihuoneella. Me olemme järjestäneet täällä kaksi klubilaisten yhteisnäyttelyä, Külliki Järvilan grafiikkanäyttelyn ja kaksi Ain Vareksen öljy- ja pastellimaalausten näyttelyä.

Keväällä 1997 oli Paturin työhuoneella yksi harvinaislaatuisimmista kursseistamme: Taideteollisessa korkeakoulussa opiskellut Chen Yong Qun opasti meitä kiinalaisen tussimaalauksen ja kalligrafian saloihin. Tuhatvuotiset perinteet omaavan Kiinan taiteen lähtökotana on ihmisen, luonnon ja universumin vuorovaikutus, ei pelkästään maiseman jäljentäminen. Tosin sielläkin esiintyy samat kuvaelementit kuin perinteisessä suomalaisessa taiteessa: kalliot, käkkyräiset puut ja vesi. Kiinalainen tussimaalaus tuli niin suosituksi, että Chen piti vielä kaksi muutakin kurssia ja kurssitöistä järjestettiin useampikin näyttely.

Merta edempänä on retkeilty muutenkin. Vuonna 1988 yhdistys tutustui Leningradin taidekohteisiin, 1999 suuntasimme maalaamaan Santorinin saarelle Kreikkaan ja kesällä 2001 kohteenamme olivat Aunuksen Karjalan vanhat kylät. Ahvenanmaalla ja Turun saaristossakin on käyty, nehän ovat melkein ulkomaata. Koko yhdistyksen toiminnan ajan on suunniteltu ruskaretkeä Lappiin, ja sekin näyttää vihdoin toteutuvan tulevana syksynä.

Kolmannelle kymmenelle

Uuden vuosituhannen alku on ollut yhdistyksen toiminnassa lievän hiljenemisen kautta. Syynä lienee tämän päivän runsas harrastetarjonta ja se ettei johtokuntaan ole saatu riittävästi uusia ideoita ja intoa. Myös julkisten avustusten väheneminen on asettanut rajoja. Käsillä tekemisen ja perinteisten menetelmien suosio on kuitenkin taas kasvamassa, joten yhdistys epäilemättä edelleenkin tulee monin tavoin vaikuttamaan Janakkalan seudun taidetoiminnassa.

Juhlavuoden kunniaksi kuvataideyhdistys julkaisi taidekalenterin 2003, jossa esitellään 14 yhdistyksen jäsenten teosta. Käynnissä on myös kilpailu T-paitakuviosta sekä oman taidekorttisarjan valmistaminen. Syksyn vuosinäyttely tulee olemaan tavanomaista juhlavampi.

Kuvataideyhdistys on Janakkalan seudun taiteenharrastajien yhteinen järjestö, joka toivoo uusia jäseniä joukkoonsa. Meitä on kaikentasoisia ja jokainen on joskus aloittanut...

Heikki Juutilainen

* * *
Tämä historiikki on julkaistu myös
Janakkala ennen ja nyt -vuosikirjassa 2003

2013 yhdistys vietti 30-vuotisjuhlia!
35-vuotisantologia julkaistiin 2018.